Pihvit
Perinteisin burgerpihvin aines on naudan jauheliha. Burger-puristeilta kysyttäessä, kyseessä ei ole hampurilainen, jos se ei sisällä jauhelihasta valmistettua pihviä sämpylän välissä. Kaupan valmis naudanjauheliha ajaa toki asiansa, mutta paremman tuloksen saat kun jauhat lihan itse. Rasvaprosentti burgereihin on hyvä olla yli 20 %. Halutessasi voit kohottaa naudan jauhelihasta tehdyn pihvin rasvaprosenttia lisäämällä joko possunjauhelihaa tai ostamalla sika-nautaa, jolloin pihvi tulee kypsentää kypsäksi asti. Toinen vaihtoehto on jauhaa sekaan kypsää pekonia, jolloin pihvin voi jättää mediumiksi. Peruspihvi toimii yleensä minimimausteilla eli suolalla ja pippurilla, mutta halutessa voit myös irrotella esimerkiksi worcestershire-kastikkeella, tabascolla tai sinapilla. Broilerinjauheliha ja possunjauheliha ovat myös oivallisia vaihtoehtoja burgerin väliin, tosin ne vaativat hieman tuhdimmat mausteet sillä niiden ominaismaku on melko mieto.
Kun alat miettiä vaihtoehtoja burgerpihvillesi, kannattaa huomioida mistä osasta nautaa haluat jauhelihasi valmistettavan. Entrecote on burgereihin jo todella rasvaista ja maukasta, mutta melko hintavaa. Sen takia kannattaakin turvautua huokeampiin lapaan tai etuselkään, jotka ovat molemmat sopivalla rasvaprosentilla varustettuja ja voimakkaan makuisia. Rinta jää usein rakenteeltaan hieman karkeaksi ja sen terävämpi maku ei sovi kaikille. Myös kyljen vahva maku saattaa olla liikaa heikompihermoisille. Filee taas on liian rasvatonta ja aika vaisun makuista. Omaa täydellistä burgeriaan voi myös lähteä hakemaan eri osien yhdistelmistä. Voit etsiä esimerkiksi vahvaa makua kyljestä, mureutta fileestä ja rasvaa entrecotesta. Erilaisten nautarotujen kanssa voit valita pihvisi hinnan muutamasta eurosta aina useampiin kymppeihin ja satasiin. Jauhettu Waguy tai Kobe saattaa kuulostaa jo hulluttelulta, mutta johonkin ne sitkaammat ruhon osat pitää kalleimmistakin naudoista käyttää. Burgerin väliin voi toki paistaa myös kokolihapihvin ulkofileestä tai sisäfileestä. Kunnolla marmoroitunut liha on tähän tarkoitukseen aina parempaa.
Porsaanliha toimii burgerin välissä siinä missä nautakin. Pekonin lisäksi esimerkiksi ylikypsä kylki tai kassler grillattuina ovat mureaa ja mehukasta täytettä myös burgereille. Ulkofilee ja sisäfilee ovat jauhettuina liian kuivia burgeriin, mutta sopivasti paistettuna pihveinä niillä kyllä täyttää maukkaan burgerin. Possun jauhelihasta pyöräytetty pihvi on hyvä maustaa hieman vahvemmin. Erityisen hyvin toimivat esimerkiksi meksikolaiset chorizo-mausteet tai vahvan italialaisen makkaran mausteet. Jos oikein irrotellaan, voi burgerin täyttää leivitetyllä leikkeellä tai väliin voidaan viipaloida kiinalaista grillattua char siu -possua.
Myös broilerista syntyy oivallinen burgeri. Yleisimmin sämpylän välissä törmää leivitettyyn kanaan, joka kumpuaa Suomessakin luultavasti amerikkalaisesta Fried Chicken -perinteestä. Leivitykseen voikin sitten käyttää mielin määrin mielikuvitusta, se kun onnistuu perinteisten korppujauhojen lisäksi esimerkiksi nachoilla tai corn flakes -muroilla. Broilerin jauhelihasta syntyy kevyempi burger, joka kannattaa maustaa hieman naudanlihapihviä vahvemmin, sillä broilerin ominaismaku on melko mieto. Kanafilee sopii myös paistettuna sellaisenaan tai marinadin kautta burgerin väliin. Esimerkiksi lime-korianteri-jalapeno -marinadilla syntyy maittava meksikolaistyylinen broileri.
Jos burgernälkä yllättää, mutta haluat noudattaa hieman kevyempää linjaa, on kalaburgeri hyvä ratkaisu. Jauhettuna burgerin väliin toimivat esimerkiksi lohi tai jopa kotimaiset järvikalat, kuten särki, hauki tai ahven. Lohta voi toki käyttää myös kokonaisina paloina ja jos sattumalta haaviin on tarttunut laadukkaampia kaloja, kuten esimerkiksi siikaa tai nieriää, ei niitäkään kannata jauhamaan lähteä. Myös katkaravuista ja muista erilaisista ravuista saa maukkaan pihvin burgerin väliin.
Kasvisruoka on ollut jo pari vuotta kuumin trendi sekä Suomessa että maailmalla. Burgereita ei ole varattu yksinomaan lihansyöjille. Kasviksia voi käyttää burgerissa joko sämpylän tilalla, pihvin tilalla tai vaikka molempina. Bataattisiivujen käyttö sämpylän tapaan on erittäin toimiva ratkaisu. Samaan tapaan voidaan käyttää myös esimerkiksi portobello-sienien lakkeja. Toki molemmat taipuvat myös pihvin tilalle, siinä missä vaikkapa kukkakaali, punajuuri tai munakoisokin. Kasviksista voi toki valmistaa myös erilaisia raaste- eli röstipihvejä, joilla saavutetaan jälleen erilaisia koostumuksia ja makuyhdistelmiä. Kun mukaan lisätään vielä erilaisia proteiininlähteitä kuten papuja tai terveellistä kvinoaa, alkaa vaihtoehtoja olla jo kymmeniä.
Pulled pork on tullut suomalaiseen ruokakulttuuriin jäädäkseen. Pitkään kypsytetty ja käsiin hajoava possunliha revitään silpuksi ja maustetaan esimerkiksi bbq-kastikkeella. Pulled porkiin käytetään yleensä niskaa eli kassleria tai muita halvempia ja rasvaisempia osia. Paras pulled pork syntyy hitaasti savustamalla, mutta jos aikataulussa ei ole kymmenen tunnin koloa possun savustamiselle, syntyy herkku myös uunissa muutamaa tuntia nopeammin. Myös nesteessä hauduttaminen onnistuu, mutta kannattaa muistaa että jos nesteen kaataa pois, kaatuu pois myös iso osa makua. Pulled porkin suosio on tuonut mukanaan jos jonkin sortin versiota aiheesta. Kana ja nauta toimivat nyhtönä siinä missä possukin, kuten myös ilmeisen suosittu kaura.
